ja kaapit täytyy mukavasti keskeneräisistä töistä. Tään päivän aihe piti olla virkkaus. Tyttären tunika on nyt valmis. Koska minä teen aina juttuja miten nyt teen niin ompelin saumat ja pesin koko neuleen ja nyt se on valmiina kuivumassa lattialla. En siis koskaan opetettujen neuvojen mukaan pingoita kappaleita jne. Miksi??? Siihen on helppo vastaus: inhoan kokoamisvaihetta. Ne pingoitetut kappaleet saisivat pingottua hamaan tulevaisuuteen. Mut kun vielä into hyppysissä valmiit kappaleet ompelen nakattua puikot nurkkaan niin jopas saattaa valmiiksikin tulla...jotain. Tytär tulee huomenna ja ylläri...äiti on kuin onkin lämpöistä rakkaudella pienillä vanhoilla käsillään taikonut ettei lapsonen vaan syksyn viimoissa paleltuisi. Mut siitä tunikasta sit enemmän kun kuvan nappaan.

Otsikkoa ja virkkausta sivuutan  hiukan ennen kategoriaan posliininmaalaus menoa.Erittäin viisasta on aloittaa projekti : virkkaan jouluksi keittiön ikkunaan verhokapan. Viime vuonna kun sitä aloitin tiesin jo heti et vuosia vuosia vuosia tää projekti kestänee. Mut kun teki vimmatusti mieli just silloin virkata. Nyt tulee ohjetta... harkita kannattaa toteuttaako sitä: Etsi kiva malli....... hmmm... tässä on hyvä ...joo... tämmöinen ulkomaalainen virkkauslehti... virkkaa päivä , kaksi... viikko... sit tulee jotain tärkeää. Huomaat sit jossain vaiheessa et joulu on jo ovella. Ei kannata virkata kun ei tälle joululle kerkee kuitenkaan. Mut mitäs huolta tulee se joulu uudestaan..... Tänään se iskee, into virkata... ja jos nyt aloittaisi niin se voisi jo tänä jouluna olla valmis. Työ tallennettu siististi kaappiin.... mutta mutta mutta...... se lehti.... etsii etsii etsii... huomaa ettei kiinnostakaan enää virkata. Olkoon koko lehti vaikka lehtikeräyksessä. Mut mä tiedän... jostain se ilmestyy viimeistään jouluviikolla jolloin tallennan sen taas huolellisesti koska ei verho kuitenkaan tälle joululle enää kerkee....

Siitä pääsemme sulavasti posliininmaalausharrastukseeni. Monenmoista on tullut tehtyä. Onnistunut ja epäonnistunut (yleensä). Kahtena viimeisenä talvena en ole kansalaisopistonkurssille yksinkertaisesti jaksanut hiimailla. Mut josko tänä vuonna... siellä on varmaan , ehkä, toivon, tallella kaapissa ...... ylläri ylläri...mun keskeneräinen maljakko.

Tässä muutama valmis tekele...

1281978312_img-d41d8cd98f00b204e9800998e

Mun eka varsinainen posliininmaalaustyö... ruusumaljakko joskus vuonna jotain

1281978392_img-d41d8cd98f00b204e9800998e

Tässä on vaan leikitty maaleilla... maljakko oli musta ja siihen revontulivärejä. Maljakko meni poltossa halki mut kulkee silti mun mukana..ainoastaan siksi et tykkään itse.

1281978539_img-d41d8cd98f00b204e9800998e

Ja sit tää joulukirkko jonka sisällä voi polttaa tuikkua.

Eli siis tässä vaan pikkasen näitä vanhoja, ehkäpä saan uusiakin joku päivä.

Mut päivän hyvä uutinen lopuksi: Mulla on kuin onkin huomenna vapaata kun kaikki lapset on poissa. Siksipä en olekaantänään illalla muuta kuin notkunu vieraissa blogeissa ja kuolannu ihanuuksia. Miten taitavia ihmiset on... no, minä yritän säheltää kuitenkin jotain. Kukin omalla tyylillä ja mahtuuhan tänne meitä huonompiakin taitureiden keskelle. ai niin... huutonetistä huusin ihanaisen Hello Kitty hiiren koneelleni... leluhan tää on mutta kiva piriste joksin aikaa... Rakastan siis Hello Kittyä...kuten Keijuja, muumeja, prinsessoja.... vähän niinkuin kaikkee =)