Joskus alkukesästä otin kolme Fabelin jämäkerää ja teinpä itselleni nilkkasukat.

Näistä tulikin kivan pirtsakat. Loput langasta pääsikin sitten kuusikulmoiksi...tai joksikin. En tiiä yhtään mitä tästä läjästä joku päivä taion. Homman pointti oli saada pikkuiset kerät vähemmäksi. Tosin vain kolme pientä pääsi uuteen elämään ja sehän tuossa kasassa ei näy ollenkaan sad.


Lomaílija huomaa aina päivän karkaavan jonnekin... ei mee ihan kuin oli suunnitellu mutta tarvinneeko edes?
Sain itseni revittyä kuntosalille ja huomenissa pääsenkö sängystä...ei voi tietää vielä. Onneksi postista hain kirjapaketin. Tuli hiukan shoppailtua taas...blush


Minullahan kun ei ole sitten yhtään lukemattomia kirjoja *huoks* mutta syy (aina on joku hyvä syy) miksi tilasin oli tuo "Jonakin päivänä kaduttaa" Seurasin tätä surullista tarinaa blogistakin. Satutti niin että halusin tietenkin kirjan.
Olen lukenu hävettävän vähän tänä vuonna... jotenkin elämä on vaan ollut tätä. Ehkä minä tässäkin suhteessa saan lomalla parannusta aikaiseksi.