Kolme viikkoa tässä onkin oltu ja ihmetelty..aika lipuu jonnekin ja tuntuu niin hyvälle palata arkeen ja rytmiin elämässä. Huomenna ihanaiset saapuu...huokastaan sitten kesällä taas =)
Vuosi sitten perinnekäsitöillä tein hardangerilla tyynynpäällisen joka jäi vaiheeseen et ompele tyyny... ompele... niinpä..kuin kirosana minulle. Ja siksipä se jäikin. Kevätnäyttelyyn oli varmaankin pikkasen vaikea saada juttuja kun minua alettiin pienellä painostuksella pommittaa. Niinpä viime sunnuntaina hammasta purren kaivoin singerin esille... ja stereot kaakkoon ettei itsekään kuulisi kiroilun määrää joka alkaisi. Koirakin luikki pakoon... eli kertonee jotain sekin.
Jonkinlainen jötöstys tyynystä tuli kuitenkin. Kangas on itse värjäämää lakanakangasta ja kuva ei kerro siitä hirmuisesti, mutta sellaista laikukasta .Ihan minulle kelpaava ja tykkään kokonaisuudesta.. jollen ala hirveesti tutkimaan, Näyttelyyn tyyny kelpuutettiin sanoin että mitäs sinä tämmösellä hempeellä teet ko tähän päänsä pistää niin het on likainen.  Mahtoikohan puhuja vihjailla et minulla olisi jotenkin likainen pää tai jottain...Voinen kertoa et hiukan mietin silipasenko sen pois puhujan käsistä... minulla oli hyvä päivä joten annoinpa olla...ensi vuonna pitäkööt näyttelynsä kun ei kerran mieleen ole mikkään!