aloin paperinarusta neulomaan.... Ja nyt torstai-iltana sain sitten valmiiksi.
Ja valaistunut näyttää tältä
Itse tykkään kovasti ja miten helppo tää oli tehdä. Harmiksi valoissa oli niin lyhyt johto et kranssi etsii paikkaa kodissamme vielä.
Oon minä hitaanlaisesti lukenu tässä yhden kirjankin Kim Edwardsin Muisto tyttärestäni. Ensin ajattelin et jee... tää on hyvä. alussa meni vauhti sitä luokkaa, mut mietin sit aikas pian et... kannattiko kirjoittaa näin paljon. Juoni ei yhtään pitänyt mukanaan.Mutta luettu loppuun asti kuten aina. En ole mikään kirja-arvostelija enkä ymmärrä siitäkään taiteen lajista sen enempää...vaan en suosittele kenellekään ystävälleni.
Hmmm...uunista tulee puolukkapiirakan tuoksu... saas nähdä..sävelsin hiukan itse =) No ei ole eka paha kakku joka kiikutetaan pois ...jonnekin =) Ei elämä taida niin kamalan vakavaa olla tänäänkään. Mut nyt piirakkaa ja kaakaota.. ja torstai-iltana piirissä aloittamaani uutta urakkaa. Uskokaa pois... aloin tehdä "salomonin solmu"-huivia..vai mikä se nyt on. En ole koskaan ennen sitäkään koittanut väkertää eli oppia ikä kaikki. Tuloksia taas sit kun niitä on.
Kommentit