Mun tämän päivän suunnitelmiin kuului istua sohvalla neulomassa sitä ikuisuus tunikaa ja kattoa Greyn anatomiaa. Joo ja ihan pitkän kaavan mukaan aloitin ekasta tuotantokaudesta. tarkoitus oli viettää mukavan laiskapäivä. Niska kuitenkin pään ohella kiukutteli eilisestä miggetaistelusta niin et neulominen ei tuntunut hyvälle eikä sit jaksanut lojua sohvallakaan ( minun sohva kun ei ole niitä maailman parhaita ...enää). Päivä on sit mennyt siivoillessa, pyykkäyksessä ja kaupasta on hamstrattu ensi viikon ruuat. Uunissa paistuu nyt kakku ja lauantai kallistuu iltaan. Meni se päivä tietty näinkin ja nyt voin sit hiimailla kattomaan sitä anatomiaakin.
Tänään kuitenkin esittelen minun nukkemaailmaa. Joitakin vuosia sitten osallistuin parina talvena nukkekurssille. Nuken teko oli sinäänsä tosi kiinnostavaa kun käsitti niin monta erilaista vaihetta. Aloitimme pään, käsien ja jalkojen valamisesta. Päät poltettiin ja hiottiin ja sit alkoi maalaaminen. Hitaasti työt edistyi kun kasvot maalattiin ja polttouuni kutsui ja lisää maalia, polttoa jne. kankaasta ompelimme vartalot ja yhdistettiin päihin... vaatteiden ompelua. Vaihderikasta mutta mukavaa.
Tään nuken idea lähti kurssinvetäjän roskiin heitettävistä nuken hiuksista. Harjailin, letitin, helmitin... ja tulos on tässä.
Tälle päälle ei ole vielä käyttöä ollut...oisko varapää??
Tällä nukkuMatilla ei ole vartaloa... Käytin nuken pään tekstiiliveistoskurssilla ja kun tuli aika pistää koko työ mustaksi ja lakata niin halusinkin tämän jäävän tälläiseksi. NukkuMatti elää ja nukkuu onnellisena makuuhuoneessa kirjahyllyssä.
viime keväänä osallistuin nukketeatterikurssille. Väkersimme nuket, työstimme esityksen ja esitimme. Peijakkaan ryöstöretkellä nukkeni oli Kevään Keiju.
Kommentit